5MONOLOGIA

Teatterikoneen syksyn 2020 ohjelmistossa oli viisi omaäänistä, väkevästi puhuttelevaa monologia elämän tärkeistä taitekohdista. 5MONOLOGIA on Teatterikoneen näyttelijöiden kirjoittamia tekstejä itselleen, jotka syntyivät dramaturgi Aila Lavasteen ammattitaitoa apuna käyttäen.

Annu Sankilampi: HUONO JOHTAJA

Pienen teatterin johtaja ja näyttelijä löytää itsensä itkemästä teatterin vessassa juuri kun esitys on alkamassa ja hänen pitäisi astua näyttämölle. Mitä on tapahtunut? Miten tähän on päädytty? Nainen alkaa keriä auki edeltävää vuotta. Mieleen palautuvat valinnat ja tapahtumat voisivat auttaa häntä ymmärtämään tilanteensa, mutta totuuden kohtaaminen on liian pelottavaa, mahdotonta. Hänhän on vastuussa kaikesta, johtaja, jonka täytyy venyä ja jaksaa.

Annu Sankilammen monologi on viiltävän tarkkanäköinen kuvaus yhdestä aikamme vitsauksesta, työssä uupumisesta. Syvästi henkilökohtaisessa tilityksessä Sankilampi ei säästele itseään ja hurtin humorisesti tavoittaa näin meille monelle tutun kamppailun innostuksen ja velvollisuudentunteen ja toisaalta omien rajojen ja jaksamisen välillä.

Aaro Vuotila: SILITYS

”Koskaan ei ole liian myöhäistä valehdella itselleen onnellista lapsuutta.”
Mitä sinä kertoisit, jos lapsuutesi tarina jäisi vain sinun vastuullesi? Mitä muuttaisit? Miten värittäisit muistikuvat?

Aaro Vuotilan Silitys on maaginen ja visuaalisesti vaikuttava esitys, joka vie katsojan trillerinomaisesti etenevään tarinaan. Mies käy läpi isänsä jäämistöä hallussaan valta siitä, mitä heidän perheensä tarinasta säilytetään. Hypnoottisen hieno monologi sukeltaa miehen lapsuudenkotiin, istumaan keittiön pöydän ääreen pienen, etsiväksi haaveilevan pojan kanssa, tanssimaan isän harteilla ja odottamaan sitä, että äiti silittää illalla tukkaa, sillä miehet eivät silitä. Mutta mitä on tapahtunut oikeasti? Mitä mies ei halua muistaa?
Elokuvallinen teatteriesitys kieputtaa musiikin, fyysisen teatterin ja unenomaisen tarinan kautta katsojan pikkusormensa ympärille ja saa pidettyä otteessaan pitkään vielä esityksen jälkeenkin.

Vuotilan upea teksti, taitava näyttelijäntyö ja audiovisuaalinen maailma ovat ehdottomasti kokemisen arvoisia ja saa katsojan kysymään:
Mitä minä muistan lapsuudestani? Onko se oikeasti tapahtunutta, minulle kerrottua vai itseni elämän varrella sävyttämää tai keksimää? Mitä minä kirjoittaisin uudelleen?

Kirsi Sulonen: TINDER – YLLÄTYSMUNA

Liki nelikymppisen Oonan parisuhde päättyy, kun mies lähtee toisen naisen matkaan. Hylätty ja loukattu Oona ryntää parantelemaan haavojaan uusilla suhteilla ja niitähän Tinderistä löytyy. Vai löytyykö?  Deittisovellusten villissä maailmassa Oona pettyy ja yllättyy. Hän törmää uskomattomiin miehiin ja samalla niihin peileihin, joita nämä kavaljeerit tietämättään asettelevat hänen eteensä.  Ja lopulta tindermaailmasta löytyy jotakin, mitä Oona vähiten osasi odottaa…

Kirsi Sulosen monologi on sekä hauska että raadollisen rehellinen kuvaus haavoitetun ihmisen rakkaudennälästä. Se ei jätä kylmäksi.

Minna Tuomanen: JA PULLUKKA OLI LEPPOISA

Kokonaiset perheet pysähtyvät tuijottamaan sinua, ihmiset yrittävät ottaa sinusta salaa kuvia. Kuulet kaduilla kuiskauksia, naureskelua, ilkeitä heittoja. Et voi olla  varma mahdutko sinulle osoitettuun tuoliin. Millaista on elää vähänkään erilaisena tässä yhden muotin maassa ja maailmassa?

Minna Tuomasen rohkea, yhtä aikaa koskettava ja hulvaton monologi on kuvaus missin mitat reippaasti ylittäneen ihmisen ongelmista erilaisissa arkisissa tilanteissa. Samalla Tuomanen tekee näkyväksi meidän ”tavisten” häpeilemättömän uteliaisuuden, innokkaan tarpeen arvostella ja tuomita. Ja pullukka oli leppoisa on myös hurja, kipeän rehellinen matka omaan itseensä.

Jussi Helminen: TOSIMIES

Mies on rentoutumassa hyvien kavereiden kanssa baarissa, mutta löytääkin itsensä kesken illan pihalta ihmettelemästä mitä hän tuossa seurassa tekee. Hän ei tunne kuuluvansa porukkaan, hän ei ole jätkä jätkien joukossa. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta. Tilanne on miehelle turhankin tuttu: väkevä erilaisuuden ja yksinäisyyden kokemus miehisen uhon täyttämässä porukassa, aiheina autot, remontit ja naiset, joista puhutaan kuin saaliseläimistä. Kaikki muut nauttivat yhdessäolosta ja viihtyvät loistavasti. Mikä vika hänessä on?

Jussi Helmisen monologi naurattaa ja koskettaa. Se uskaltautuu harvinaisella tavalla kyseenalaistamaan valmiina annettua miehen mallia. Onko miehen todellakin lupa olla vain yhdenlainen? Vielä tänäkin päivänä?

Esitysten kesto: 45-60 min.

Esityksistä on kirjoittanut arvion muun muassa Kulttuuritoimitus, joka on luettavissa täällä.

Esitystä on tukenut: